Itseohjautuvuus, agiilit toimintatavat, ketterä kehitys, Teams of teams ja monimuotoiset työskentelytavat ovat hyvä alku nykyajan muotisanoille ja ilmiöille organisaatiossa. Sanomattakin lienee selvää, että kaikki nämä ovat oikeasti erittäin toivottuja ja hyviä asioita, mutta arjen todellisuus ja organisaatioiden valmius näiden toteuttamiseksi ei ole useinkaan vielä tätä päivää.
Kevät 2020 tullaan maailman historian ajan muistamaan koronaviruksesta. Käytännön työelämään se toi mukanaan muutoksia ja erilaisia käytännön järjestelyjä. Ajauduimme tilanteeseen, jossa uusia työvälineitä piti ottaa nopeasti käyttöön. Viimeistään nyt kohtasimme tosiasian, että työtapojen muutos on väistämätön.
Jos strategia ei ole toteutuakseen, ei se tavallisesti johdu siitä, että valitttu strategia tai sen kuvaus olisi väärä. Kompastuminen on lähes varmasti tapahtunut arjen tekemisessä. On toki mahdollista, että ongelmana on ollut väärät olettamukset markkinatilanteesta, omista kyvykkyyksistä tai toimintaympäristössä tapahtuvista odottamattomista muutoksista. Tämän vuoksi nyt jos koskaan strategiatyön pohjalla tulee olla laadukas skenaariotyöskentely.
Muutoksen johtaminen tuli Joachim Schlichtigin vastuulle vuonna 2017. Ennen Porvoon komennusta, hän oli toiminut monipuolisesti johtavissa tehtävissä niin liiketoiminnan puolella kuin konsultin roolissa. Hän hahmotti nopeasti, mitä toimenpiteitä muutoksen läpivieminen tarvitsisi. Kokemus on osoittanut, että operatiivinen toiminta vaatii paljon huomiota ja silloin on vaarana, että itse muutos jää jalkoihin.
Black Donuts on kehittynyt pienestä start-up-yrityksestä kansainvälisesti arvostetuksi organisaatioksi rengasteknologian saralla. Black Donuts tarjoaa asiakkailleen konsultointia, tuotekehitystä, insinöörityötä, tehtaan suunnittelua ja ylösajoa sekä koulutusta. Heidän toimintansa perustuu asiantuntijaosaamiseen ja heillä on vahva sekä monipuolinen huippuosaajien tiimi.
Uusien teknologioiden ja innovaatioiden hyödyntäminen yrityksissä on tärkeää, jotta ne voivat selviytyä nykyajan kilpailuympäristössä. Tekoäly on yksi teknologia, joka on viime vuosina saanut paljon huomiota osakseen.
Vaikka kuinka puhutaan siitä, että Taylorismin aikana oli mahdollista johtaa ihmisiä asemaan ja auktoriteettin vedoten, ei liene koskaan ollut aikakautta, jolloin tätä olisi pidetty parhaana johtamisen muotona.
Kuusakosken perustaja Donuard Kuschakoff keräsi Viipurissa jo sata vuotta sitten rauta- ja metallijätettä sekä tekstiilijätettä. Hän erotteli keräämänsä materiaalin ja jalosti niitä edelleen teollisuudelle. Sodan alta yritys siirtyi Helsinkiin ja Karjalan Lumppu- ja Romuliike muutti nimensä Kuusakoskeksi.
Viime vuosina tekoälystä on muodostunut termi, jonka lähes kaikki ovat kuulleet, mutta samaan aikaan monet vielä miettivät, mitä se on tai missä sitä voidaan hyödyntää. Yrityksissäkin mietitään sitä, miten siitä voidaan liiketoiminnallisesti hyötyä.
Koska 70 % projekteista epäonnistuu toteutuksessa lienee hyvä tehdä pieni listaus miten epäonnistumisprosentti nostetaan täyteen 100 prosenttiin.